Isoisäni Otto Kaakinen lähti merille kotoaan Oulunsalon Kylänpuolen Kaakisen talosta ja aloitti uransa jungmannina Kaleva-fregatilla 1888-1890. Myöhemmin hän kouluttautui perämieheksi Oulussa 1895 ja suoritti samana vuonna laivurin tutkinnon.  Perämiehenä hän toimi Felix- ja Hans-parkeissa 1895-1896. Seuraavana vuonna eli 1896 hän suoritti merikapteenin tutkinnon kiitettävin arvosanoin.   Sanomalehti Kaiku 9.10.1896 Muutamaa vuotta myöhemmin hän sai parkkilaiva Hansin päällikkyyden, josta tehtiin sopimus Amsterdamissa. Hansista en löytänyt muuta kuvaa kuin tämän, joka on julkaistu P.W. Snellmanin teoksessa Oulun laivoja ja laivureita vuosina 1816-1875 (Oulu 1974). Kuvan alapuolella olevat kirjaukset ovat isäni: EDIT. Tässä on Juha Kaakisen omistuksessa oleva maalaus parkki Hansista. Maalauksen on konservoinut eräiden taidetta ymmärtävien veljesten toilailujen jälkeen Väinö Tiger. Hans oli rakennettu 1875 Nova Scotiassa, Kanadan merkittävällä telakalla ja ostettu Ouluun hyvin s...

Seinäjoen serkkutapaamisessa 5.9.2023 sain Esko-serkulta kaksi aarretta. Ne ovat perheraamattuja, toinen vuodelta 1873 ja huonokuntoinen, toinen vuodelta 1906 ja olosuhteisiin nähden kohtalaisessa kunnossa. Keille Raamatut ovat kuuluneet? Kirjojen tarkempi tutkiminen tuo viestejä yli sadan vuoden takaa ja kertoo osaltaan merille lähteneiden pohjalaisten sukujen miesten ja kotiin jääneiden naisten tarinaa.  Vanhempi Raamattu on painettu paperille, joka on alkanut murentua. Jokaisella lukukerralla pöydälle jää ruskeaa paperipurua. Joka tapauksessa irronneista ja tummuneista sivuista voi päätellä, että lukija tai lukijat ovat eniten olleet kiinnostuneita Uudesta Testamentista. Muuta informaatiota kirjasta ei saa, sillä tekstisivuilla ei ole merkintöjä. Kannet sen sijaan innostavat salapoliisinhommiin. Perheraamatuihin on suomalaisissa kodeissa tallennettu perheen sukutietoja: syntymät, kasteet, vihkimiset ja kuolemat. Joskus on nimi vedetty yli: lapsi on joutunut sellaisille teille, e...

  Kuten Jaakko Nauhan Biblia, tämä toinenkin Raamattu vaatii lähempää tarkastelua. Meillä oli kotona Kaakisen niin sanottu Dorén kuvaraamattu, suuri kuvitettu laitos. Tämä näyttäisikin olleen isoäitini Selman oma Raamattu. Mustiin nahkakansiin ei ole kirjoitettu, mutta ensimmäisellä sisälehdellä on seuraava teksti: Brighton mass Kesäk 25 p 09. Rakas Selma  R tervehtys muistoksi teille täältä merien takaa lähetämme tämän matka sauvan  "herran nimi on vahva linna vanhurskas juoksee sinne ja tulee varjelluksi" Sofia Appo  Kaarlo ja William Hilli Rakkaat terveiset  Herra kanssanne Teksti ajoi minut tekemään sukututkimusta ja salapoliisinhommia muutamaksi päiväksi, mutta sitten asia selvisikin. Selma on saanut tämän Biblian puolisonsa Juho Kustaa Hillilän 1908 tapahtuneen itsemurhan jälkeen USA:sta, Juho Kustaan veljen Abrahamin perheeltä lohduttamaan surevaa nuorta leskeä ja perhettä. Juho Kustaan isoveli Abram Alexander Hillilä, myöhemmin Hilli, muutti Amerikkaan 1...

Palataan Vampulan Siivikkalan Pajulan torppaan, jonne Juho Eevanpoika Sukanen ja Kristina Kaarlentytär Byrman olivat saaneet torpankontrahdin 1885. Kristinan ensimmäinen lapsi, Amanda oli kuollut ennen Pajulaan muuttoa kymmenvuotiaana vihurirokkoon - tai punarokkoon, kuten kirkonkirjoihin merkittiin. Kulkutaudit olivat viheliäinen vitsaus. Selma Johanna oli syntynyt pariskunnan ensimmäisenä yhteisenä lapsena vuonna 1884 Siivikkalan Kourilla. Juho, Kristina ja Selma siirtyivät Kourilta Pajulan torppaan Koura- eli Palojoen rannalle. Leipä ei ollut varmaankaan leveää, ja se kapeni aina uuden pienokaisen syntymän myötä. Ensimmäinen Pajulassa syntynyt vauva oli 1887 ensi kerran parkaissut Kustaa Oskar. Sitten syntyivät 1889 kaksoset Juho Ferdinand - isoisäni - ja Karl Viktor. Väinö Iisakki oli pesueen kuopus, joka syntyi 1892.  Voin kuvitella, että nuoren perheen arki on työntäyteistä. Kristina huolehti perheestä ja taloudenpidosta, Juho teki torpan työt ja Mäkelään torpankontrahtiin ku...

 Suomalaisten sotavuodet päättyivät 27.4.1945, kun viimeisetkin saksalaisjoukot vetäytyivät Norjan puolelle. Siihen päättyi myös isän sotataival. Muistelen tänään isää, jonka rintamakokemus alkoi 24-vuotiaana. Rauhan koittaessa vuosia oli kertynyt 28. Isä oli kadettikoulun kurssilla 23, kun talvisota syttyi. Kurssi keskeytettiin 31.12.1939, nuoret kadetit ylennettiin vänrikeiksi ja komennettiin koulutustehtäviin. Isä siirretiin Riihimäelle viestikoulutuskeskukseen aluksi koulutusupseeriksi. 1941 hän sai ylennyksen luutnantiksi. Viestiupseeri ei ollut someosaaja, vaan huolehti rykmentin puhelin- ja radioyhteyksistä ihan perinteisin keinoin linjoja rakentamalla. 1941 välirauhan keväänä hän oli järjestämässä linjoja nykyisen Kemijoen tietämillä Hanhikoskella. Sodan alkamisesta kuultiin radiosta tarkemmin sanoen Märkäjärvellä, jossa viestimiehet olivat vetämässä puhelinlinjoja saksalaisille. Hanhikoskelle palattiin nopeasti ja miehet alkoivat valmistautua sotaanlähtöön. Isä määrättiin ...

  Äidin isoäiti edustaa juurissani satakuntalaista neljännestä. Loput juuret ovatkin sitten Pohjanmaalla.  Vampulasta kotoisin ollut ja siellä käytännöllisesti katsoen koko ikänsä asunut Kristina Pajula, torpparin tytär ja torpparin vaimo, eli vaiheikkaan elämän satakuntalaisessa Vampulan pitäjässä, joka nykyisin on osa Huittisten kaupunkia. Vampulan kuntavaakuna, käytössä 1955-2008 Kristina syntyi torppari Karl Johansson Byrmanin kolmantena lapsena Ala-Kännön talon Byrmanin torpassa Vampulan Siivikkalassa. (Kirjoitan etunimen yhdellä i:llä, sillä en ole nähnyt sitä missään lähteessä muulla tavalla kirjoitettavan.) Kristinan isä oli syntynyt Köyliössä ja tuli vävyksi Byrmanin torppaan, josta äiti oli kotoisin.  Torpparin tyttärenä Kristina teki kotonaan torpan arkeen liittyviä askareita vanhempiensa apuna. Isä siirtyi torpparista itselliseksi suutariksi ja perhe muutti 1864 Byrmanin torpasta Soinilan kylän Tokaran rustholliin. He säilyttivät kuitenkin Byrmanin sukunimen...

 1966 muutimme Kontiolahdelta Helsinkiin. Isän ylennys ja siirto Pohjois-Karjalan rajavartiostosta Rajavartiostojen esikuntaan tapahtui syksyllä, sitä en muista tarkkaan. - Tarkistin kantakortista: itsenäisyyspäivänä. Äiti ja minä saavuimme Helsinkiin elokuussa. Hilkka ja Heikki olivat jo omillaan. Ensiksi piti järjestää minut kouluun, joka noihin aikoihin alkoi 1.9. Olin aloittanut oppikoulun Joensuun norssissa, ja isän mielestä valtion virkamiehen lapsen piti mennä valtion kouluun. Helsingin oppikoulujen rankinglistan mukaan Töölön yhteislyseo oli sijalla 2. Äiti tilasi rehtori Reinikaiselta audienssin ja esitteli todistukseni (keskiarvo oli 9). "Kai tämä nyt sitten täytyy ottaa", totesi reksi. Niin oli se asia selvitetty. Asuntomme Pohjoisrannassa oli ollut vuokralla lähtömme eli 1958 jälkeen ja siis autenttisessa tilassa, olihan talo silloin vasta 4 vuotta vanha - kuten minäkin. Äiti organisoi huusholliin remontin, joka valmistui lokakuun puoliväliin mennessä. Muuttokuorm...

Olen intohimoinen vanhojen valokuvien kerääjä. Olen skannannut sadoittain kuvia isän ja äidin albumeista ja saanut meidän, Timon ja minun, sukulaisilta lainaksi albumeita skannattaviksi. Huomasin powerpointilla sukupuu-dian ja ryhdyin sitä täyttämään. Harmi vain, etten saanut kuvia  kokoon tämän enempää. Äidin isoäidistä Anna Lappalaisesta minulla on muutama kuva-arvaus, mutta varmaa tietoa ei ole. Ja kukapa enää tunnistaisi? Heikki-veljeni kanssa olemme arvelleet, että tässä kuvassa voisi olla Anna Suomela. Äidin isän isästä Juho Pajulasta ei liene kuvaa ollutkaan, sillä hän kuoli jo 1893. Heikki lähetti upean kuvan isän isovanhemmista, Kaisa ja Jaakko Ylikaakisesta. Isän äidin puolelta isoisästä eli Jaakko Nauhasta en ole löytänyt kuvaa. Geni-puussa olen käyttänyt Jaakko Nauhan kuvana hänen leimasintaan, jolla hän saattoi merkitä sinettiin nimikirjaimensa. Käytännön syistä mitä kauemmas etenee sukupolvia taaksepäin, sen enemmän tulee porukkaa ja vastaavasti tila vähenee. Ja näide...

 Timon sukupuuhun löytyi myös kuvia. Viimeisimpänä Vihtori Rekusen kuvan saimme joulun alla Haapaniemestä. Kovin on Paavo-papalla samoja piirteitä! Juho Akselin vanhemmista on kuvia epäilemättä myös vielä jossakin sukualbumissa. Jatkamme metsästystä!

Kaisan sukukynästä -blogin otsikkokuvana on Kaakisen perhekuva vuodelta 1919. Se on otettu isoisäni Otto Kaakisen täyttäessä 50 vuotta 15.7. Kuva on isäni albumista ja merkinnät ovat hänen. Paljon on oltu ulkosalla: kaikki kuvassa ovat kovin ruskettuneita. Ja totisiakin. Saman vuoden helmikuussa oli kaatunut Erkki Hillilä Marienburgissa (Latvia) Selman ensimmäisestä liitosta kauppias Johan Gustav Hillilän kanssa. Ja vuoden 1918 huhtikuussa oli Tampereella kaatunut Paul Otto, joka oli Oton ensimmäisestä liitosta Katariina Aleksandra Kaakisen kanssa.  Kuva on vasemmasta laidasta valottunut tai kulunut, mutta sen verran selviää, että ruutupuseroinen on isän merkintöjen mukaan Selman äiti Susanna Nauha. Hänen vieressään seisoo Selman sisar Lyydi kissa sylissään. Edessä istuu Selma sylissään 1918 syntynyt Tyra. Pikkuinen Tyra Annikki hukkui Ii-jokeen 1920. Hänen oikealla puolellaan istuu Veiska ja päivänsankari Otto sylissään mutrusuinen Olli. Etummaisena Velu. Pojilla komiat merimiespu...

  Toini-mamman puolisisaruksista voi kertoa värikkäitä tarinoita. Yksi värikkäimmistä on ehdottomasti Kuusjoella 1902 syntyneen, ailahtelevasta luonteestaan tunnetun Fannyn tarina. Meillä on ollut tätä kolumnia varten käytössä Anttiloiden sukuselvityksiä. Lisäksi olemme tehneet faktantarkistusta Timon kanssa Forssan reissuilla Paavon eli Paki-enon luona, viimeksi eilen, 17.12. Fanny Maria eli Anttilan perheessä, joka muutti muutaman vuoden välein, sillä karjakko-isä siirtyi aina edellistä suurempaan taloon ja edellistä suuremman karjan hoitajaksi. Kun 19-vuotias Fanny muutti kotoaan Helsingin Sörnäisiin 1921, lapsuudenkoti oli siirtynyt Jokioisille. Oma äiti oli kuollut, isä-Kalle uusissa naimisissa Elli Vilhelmiinan kanssa, ja hänelle oli syntynyt pikkuinen sisarpuoli Toini. Fanny 1929 Fanny oli syntynyt Joki-papan ensimmäisessä liitossa Ida Malmbergin kanssa. Ida oli kaksikielinen ja oli opettanut Fannylle ruotsia. Ruotsin kielen taito olikin välttämättömyys tuon ajan Helsingissä...

 Olen kuullut Timon sukulaisten kesken puhuttavan "Tampereen neideistä". Sukututkimuksen edetessä pääsin kiinni Maria Kirkko-Jaakkolan täteihin tai oikeastaan tätipuoliin, Ida ja Edla Roslingiin, joiden jäljet johtivat Tampereelle. Marian isoäiti, Vesilahdelta kotoisin ollut Sofia Antoinette Toikka oli kolme kertaa naimisissa. Ensimmäinen puoliso, kangasalalainen talollinen Henrik Jaakola kuoli isorokkoon 25-vuotiaana. Sofia jäi yksin kahden pienokaisen, vuoden ikäisen Edlan ja vielä syntymättömän Idan kanssa Kangasalan Jaakolaan. Sofia hoiti Jaakolan isännyyttä 1856-59, kunnes avioitui pälkäneläisen lampuotinpojan Aron Carlssonin kanssa. Ehkä muistamme, että Marian äiti Hilma Emelie syntyi tästä liitosta. Sofia Antoinette Toikka, myöh. Jaakola eli Rosenlind 1833 Vesilahti -1909 Tampere Mutta palataan Maria Kirkko-Jaakkolan täteihin Edlaan ja Idaan. Isäpuoli Aron Carlsson kuoli vain parin avioliittovuoden jälkeen "hermokuumeeseen", kuten kirkonkirjoihin on merkitty....