Tampereen neidit Ida ja Edla Rosling

 Olen kuullut Timon sukulaisten kesken puhuttavan "Tampereen neideistä". Sukututkimuksen edetessä pääsin kiinni Maria Kirkko-Jaakkolan täteihin tai oikeastaan tätipuoliin, Ida ja Edla Roslingiin, joiden jäljet johtivat Tampereelle.

Marian isoäiti, Vesilahdelta kotoisin ollut Sofia Antoinette Toikka oli kolme kertaa naimisissa. Ensimmäinen puoliso, kangasalalainen talollinen Henrik Jaakola kuoli isorokkoon 25-vuotiaana. Sofia jäi yksin kahden pienokaisen, vuoden ikäisen Edlan ja vielä syntymättömän Idan kanssa Kangasalan Jaakolaan. Sofia hoiti Jaakolan isännyyttä 1856-59, kunnes avioitui pälkäneläisen lampuotinpojan Aron Carlssonin kanssa. Ehkä muistamme, että Marian äiti Hilma Emelie syntyi tästä liitosta.

Sofia Antoinette Toikka, myöh. Jaakola eli Rosenlind
1833 Vesilahti -1909 Tampere

Mutta palataan Maria Kirkko-Jaakkolan täteihin Edlaan ja Idaan.
Isäpuoli Aron Carlsson kuoli vain parin avioliittovuoden jälkeen "hermokuumeeseen", kuten kirkonkirjoihin on merkitty. Sofia-äiti avioitui kolmannen kerran talollisen pojan Johan Mänttälän kanssa 1863, jolloin tytöt olivat juuri kouluikäisiä: Edla 9 ja Ida 7. Perhe asui aluksi Jaakolassa. Kaikesta päätellen heillä oli taloudellisia vaikeuksia, ja niin vuonna 1867 Marian äiti, tuolloin 8-vuotias Hilma Emelie päätettiin antaa kasvatiksi Pälkäneelle. Seuraavana vuonna Ida ja Edla muuttivat Tampereelle: Edla oli 13 ja Ida 11. Alaikäisinä heidän on täytynyt asua jonkun luona, mutta en ole toistaiseksi löytänyt tietoa tästä. Tampereella siskokset ottivat sukunimekseen oman isoäitinsä tyttönimen Rosling. - Ehkä he asuivat jonkun Rosling-sukulaisen kasvatteina?

Edla Rosling

Seuraavaksi löydän tiedon Edlasta: hän palaa Helsingistä Tampereelle 1885 ja ammattina on barnmorska. Vedän johtopäätöksen, että hän on valmistunut kätilöksi pääkaupungissa Kätilöopiston sairaalassa. En ole tarkemmin tutkinut tätä. Joka tapauksessa lehdissä alkaa näkyä kätilöiden ilmoituksia. Edla Roslingin vastaanotto lienee hänen asuntonsa yhteydessä.

- Samana vuonna 1885 muuten syntyi Punkalaitumen Jalasjoella Maria Kirkko-Jaakkolan pikkuveli, Frans August Haapaniemi, jonka kummiksi Edla kutsuttiin. Haapaniemessä on soma uusrokokooryhmä, jonka kerrotaan olevan "Tampereen neideiltä". Tämä kertoo, että yhteyttä pidettiin.

Olen päätellyt, että tässä on Edla Jaakola, myöh. Rosling
(1854 Kangasala -1931 Punkalaidun)
Tämä on Edla Kirkko-Jaakkolassa (Peurala) olevan albumin mukaan.
Hyvin on samannäköinen kuin yllä olevakin.

Esimerkiksi vuonna 1888 Edla Rosling otti Tampereen Sanomien julkaisemassa ilmoituksessa vastaan osoitteessa Läntinen Pitkäkatu  6:ssa, 1897 Tampereen Sanomien ilmoituksen mukaan osoitteessa Aleksanterin- ja Otawallankadun kulma nro 3. Vuoden 1916 Tampereen osoitekalenterissa hänen osoitteenaan on, samoin kuin Ida-sisaren, Läntinenpuistokatu 22.

Aamulehti 3.3.1888 


Siskokset hankkivat asunnon osoitteesta Koulukatu 5, ilmeisesti aivan uudesta rakennuksesta. He toimivat 1923 perustetun asunto-osakeyhtiön hallituksessa yhdessä mm. Eino Salmelaisen kanssa.

Vasemmalla on Jenny Kirkko-Jaakkola.
Timon ja minun veikkauksemme on, että hän seisoo tässä
Edla Roslingin kanssa Tampereella, osoitteessa Koulukatu 5.


Edla sai 720 markan eläkkeen terveyslautakunnan päätöksellä vuonna vuonna 1917. 
Akuschörska on vanhahtava nimitys sanasta barnmorska = kätilö.
(Tammerfors Aftonblad)

1920- ja 1930-luvun taitteessa siskokset ilmeisesti alkoivat sairastella ja kunto huononi. Ida-sisko kuoli helmikuussa 1931. Yksin jäänyt Edla kutsuttiin Punkalaitumelle, sisarentyttären Maria Kirkko-Jaakkolan luokse, jonne hän muutti vielä samana keväänä. Edla Rosling kuoli marraskuussa Kirkko-Jaakkolassa 77-vuotiaana. Hänet haudattiin Tampereelle. Kuolinilmoitusta en ole löytänyt, ainoastaan tiedon Punkalaitumen seurakunnallisista ilmoituksista:

Punkalaitumen Sanomat 4.12.1931


Ida Rosling

Idankaan kohdaltakaan en löydä vihjettä, missä tytöt alaikäisinä asuivat ja kuka heistä Tampereella vastasi. Heidät on merkitty aakkoselliseen rippikirjaluetteloon.

Idakin muutti Helsinkiin, josta palasi Tampereelle 17.12.1878. Hänet on rippikirjassa 1878-87 merkitty  palvelijaksi numerossa 15, jonka omistaa kihlakunnantuomari Gustaf Cajanus.

Arvelen, että tässä olisi Ida Jaakola, myöh. Rosling
(1856 Kangasala -1931 Tampere) 

Hän palasi Helsinkiin 2.1.1882. Helsingin osoitekalenterissa 1896 Ida asuu osoitteessa Kluuvikatu 1, jolloin ammatiksi on merkitty handelsbiträde (kauppa-apulainen) samoin kuin vuosina 1898 ja 1899. 
Seuraavaksi löytyy tieto, että hän on muuttanut osoitteesta Liisankatu 27 osoitteeseen Eteläesplanadi 8. Uudelle vuosisadalle tultaessa 1901 osoitteena on Pohjoisesplanadi 27 (jota hän vuokraa kalustettuna 1902). 1904 ja 1909 osoitteena on Pohjoisesplanadi 33, tittelinä fröken. Vuonna 1911 hän näyttää asuneen osoitteessa Itäinen Henrikinkatu 1 (nykyinen Argoksen talo Stockmannin kulmassa Mannerheimintiellä). Komea pytinki!


Naimisiin Ida ei mennyt, vaan pysyi neiti Roslingina loppuun saakka. Lehtileikkeiden avulla alkaa hahmottua kuva varsin varakkaasta henkilöstä, bisnesnaisesta sanoisin. Hän on vuokrannut huoneita ja huoneistoja niin Helsingissä kuin Tampereella. Tiedossani ei ole, millainen suhde hänellä oli näihin lukaaleihin. Miten asiat ovat kehittyneet ja minkälaisia vaiheita Idan elämässä oli, ovat vielä tarkemmin tutkimatta. Hän liittyy tavalla tai toisella vuonna 1910 kuolleeseen apteekkari Carl Fredrik Haggreniin (s. 1850), jonka hän mahdollisesti peri. Liitän tähän muutaman lehtileikkeen, joiden avulla olen päätelmiäni tehnyt:


Apteekkari Haggrenin kuolinuutinen: syntyisin Tampereelta.
Viimeisin apteekki Sortavalassa, josta muutti Helsinkiin 1898.
Åbo Underrättelser 7.7.1910

Helsingin Sanomat 1910

Ida osti rakennusmestari Leanderin perikunnalta tontin nro 11 Koskikadulta.
1916 Tammerfors Aftonblad

Tampereen Sanomat 1918

Tampereen sanomat 1918

Ida palasi Tampereelle. Vuoden 1916 Tampereen osoitekalenterissa hänen osoitteenaan on, samoin kuin Edla-sisaren, Läntinenpuistokatu 22. Hän vuokrasi tuolloin asuntoa osoitteessa Verkatehtaankatu 1:

Kuten todettu, siskokset hankkivat asunnon osoitteesta Koulukatu 5. Ida näyttää istuneen taloyhtiön hallituksessa ainakin vielä vuonna 1926 (Virallinen lehti). Samassa yhtiössä asui teatterinjohtaja Eino Salmelainen. Pienessä muistokirjoituksessa kerrotaan Idan olleen teatterin ystävä. 

Kumpikin Tampereen neideistä olivat eläkeiässä, ja terveys alkoi reistailla. Siskokset kuolivat lopulta samana vuonna. Ida menehtyi helmikuussa 1931, kuolinsyynä oli kuolio jalassa.

Uusi Suomi 1931




Idan kuoltua hänen jälkeensä jäänyt omaisuus herätti lehdistössä huomiota. Ruotsinkielisenä hän lienee ollut Höblän tilaaja vuosikymmenet ja vaikuttanut myös pääkaupunkiseudulla, joten hänen kuolemansa huomioitiin. Ainahan sanotaan, että painettuun sanaan täytyy luottaa, mutta Ida oli siis syntynyt Kangasalla.
Viime perjantaina kuoli Tampereella neiti Ida Rosling 74 vuoden iässä.
Hän oli syntynyt Helsingissä, mutta oli pidemmän aikaa asunut Tampereella,
jossa hän mm. oli erityisen kiinnostunut teatterielämästä.
Hufvudstadsbladet 16.2.1931


Kotimaa 1931
Aamulehti 1931 



Oikeastaan Tampereen neitejä oli neljä

Tampereen neitejä oli oikeastaan neljä. Sofia Antoinetten kolmannesta liitosta Johan Mattsson Mänttälän kanssa syntyivät tyttäret Mathilda Adolfina ja Bertha Alfhilda. Perhe muutti 20.11.1876 Tampereen tuomiokirkkoseurakuntaan. Perhe otti nimekseen Rosenlind. Miehensä kuoltua 1896 Sofia  jäi asumaan työmiehen leskenä Tampereelle. Sofia kuoli Tampereella vuonna 1909 keuhkotautiin.

Tyttäristä Mathildan jäljet päättyvät vanhempien luo Tampereella, jonne he muuttivat 1876. Hänen elämänkaarestaan minulla ei ole muita tietoja. Hän on ainoa, jonka kohdalla en ole varma, oliko hän neiti-ihminen vai avioituiko.

Berta Alfhilda on merkitty Tampereen tuomiokirkkoseurakunnan rippikirjaan ensin Klädesfabrikenin kohdalle Rosenlind-nimisenä (1878). Seuraavassa rippikirjassa 1888 hän on ottanut Rosling-nimen sisarpuoliensa tavoin ja ammattina verkatehtaan työntekijä. 


Bertha Alfhilda ja äitinsä Sofia Antoinette.
Peuralan albumeista.
Peuralan albumeissa on kuva, jonka yhteydessä nimi "Alfilda".
Tämä lienee Bertha Alfhilda Rosling (1866-1936)

Vuoden 1916 Tampereen osoite-, kauppa- ja ammattikalenterissa Berthan osoitteensa on Kaivokatu 35, ammattina verkatehtaan työntekijä. Muuten tiedot ovat kovin niukkoja. Lopulta löytyi kuolinilmoitus Aamulehdestä:









Tämän blogin suosituimmat tekstit

Päällikkösopimus 1898

Merikarhusta maallikkosaarnaajaksi

Perheraamattuja: Jaakko Nauhan Raamattu