Fanny Maria Grönfors (1902-1987)

 

Toini-mamman puolisisaruksista voi kertoa värikkäitä tarinoita. Yksi värikkäimmistä on ehdottomasti Kuusjoella 1902 syntyneen, ailahtelevasta luonteestaan tunnetun Fannyn tarina. Meillä on ollut tätä kolumnia varten käytössä Anttiloiden sukuselvityksiä. Lisäksi olemme tehneet faktantarkistusta Timon kanssa Forssan reissuilla Paavon eli Paki-enon luona, viimeksi eilen, 17.12.

Fanny Maria eli Anttilan perheessä, joka muutti muutaman vuoden välein, sillä karjakko-isä siirtyi aina edellistä suurempaan taloon ja edellistä suuremman karjan hoitajaksi. Kun 19-vuotias Fanny muutti kotoaan Helsingin Sörnäisiin 1921, lapsuudenkoti oli siirtynyt Jokioisille. Oma äiti oli kuollut, isä-Kalle uusissa naimisissa Elli Vilhelmiinan kanssa, ja hänelle oli syntynyt pikkuinen sisarpuoli Toini.

Fanny 1929

Fanny oli syntynyt Joki-papan ensimmäisessä liitossa Ida Malmbergin kanssa. Ida oli kaksikielinen ja oli opettanut Fannylle ruotsia. Ruotsin kielen taito olikin välttämättömyys tuon ajan Helsingissä palveluammatissa toimivalle. Fanny näet pestautui ravintolan keittiöapulaiseksi. Jossain vaiheessa hän tapasi varakkaan rakennusmestarin ja rakennusurakoitsijan Erik Joel Wiikin. Tämä oli tahollaan naimisissa ja hänellä oli lapsiakin. Lisäksi hän oli Fannya huomattavasti vanhempi, jopa vanhempi kuin isä-Kalle (syntynyt 1882). (Paki muuten lausuu nimen ruotsalaisittain Juuel.)

Fanny Anttila ja Erik Joel Wiik

 Fanny ja Erik Joel pitivät yhtä, mutta eivät koskaan menneet naimisiin - eikä Erik koskaan eronnut.  Paki-enolta saatu tieto on, että Erikin vaimo olisi ollut mukana rakennusliikkeen toiminnassa, mahdollisesti osakkaana. Erik oli ruotsinkielinen, ja pariskunnan yhteinen kieli oli ruotsi. Paki-eno muistaa, kuinka väliin kiivastunut Fanny komensi Erik Joelia ruotsiksi.

Pari kulki yhdessä avoimesti, jopa niin, että vuonna 1928 käytiin valokuvassa Fannyn isän eli Joki-papan kanssa! Toinilla näyttää olleen erityisasema Fannyn elämässä, niin usein hän on kuvissa mukana.

Fanny, Toini, Erik Joel ja Kalle Anttila 1928

Erik Joel, Fanny ja Torsten-veli 1929

Terijoella. Vas. Fanny, Torsten, tuntematon vanharouva ja Toini.

Erikillä ja Fannylla oli huvila Terijoella. Se oli ostettu venäläiseltä korkealta virkamieheltä. Tämä puolestaan oli huvilan rakennuttanut, mutta Suomen itsenäistyttyä ei enää päässyt tänne lomailemaan. Huvilalle he kulkivat Helsingistä rakennusyhtiön autolla. Yhtiön kuljettaja ajoi autoa, sillä Erikillä ei ollut ajokorttia. Pakin mukaan jossain lienee tallella kuva tuosta autosta. Hän arvelee, että kyseessä oli 1928-mallinen 4-ovinen, mahdollisesti Letukka.
- "Stäng dörren! Det kommer flugorna in", puhui kuulemma Toini-mammakin alakoululaisena, kun tuli Terijoen huvilalta kotiin Jokioisille. Mammalla oli hyvä kielipää. Hän oli oppinut Fannyltä joitakin ruotsin lauseita, joista ei omien sanojensa mukaan kaikista edes tiennyt, mitä ne tarkoittivat.

Terijoen huvilasta ja siis alun alkaen venäläiseltä virkamieheltä on peräisin kuparipakotteinen kattovalaisin, joka on Paki-enon olohuoneessa. Huvila myytiin ennen sotia.

Kirkonkirjojen mukaan Fanny muutti Karjalankannakselle, Kanneljärvelle vuonna 1931, mutta palasi takaisin Helsinkiin jo seuraavana vuonna. Miksi hän tällaisen tempauksen teki, ei ole Pakin tiedossa.

kuva sivulta www.kanneljärvi.fi

Sota-aikana Fanny alkoi seurustella Einar Grönforsin kanssa. Einar oli huomattavan lyhyt, Fanny oli häntä päätä pidempi. Einar oli ammatiltaan kivenhakkaaja ja teki töitä mm. Wiikin rakennusliikkeelle. Hän on hakannut kiveen myös yhä esillä olevia muistomerkkejä Helsingissä, mutta tarkemmin Paki ei osannut yksilöidä.  - Erik Joel ei kuitenkaan pudonnut kuvioista. Hän oli esimerkiksi talvisotaa paossa Fannyn kotona Jokioisilla. Muistetaan, että hän oli Joki-pappaakin vanhempi, joten hän on ollut noin seitsemissäkymmenissä ja tuohon aikaan huonokuntoinen, muistelee Paki. Samalla hän toteaa, että sillä aikaa Fanny ja Einar saivat olla "rauhassa" Helsingissä, mistä Joki-pappa puolestaan oli närkästynyt. Fanny asui jatkosodan puhjettua 1941 Kallion seurakunnassa, kun Einar ja Fanny päättivät avioitua. Kirkonkirjojen mukaan tuore aviopari Grönfors muutti yhdessä Helsingin pitäjästä (jossa Einar oli asunut) Helsingin pohjoiseen suomalaiseen seurakuntaan. Tämä tarkoitti, että he muuttivat myöhemmin esiin tulevaan Lauttasaaren asuntoon. Einarista ei löytynyt kuvaa.
.

Täyssisarukset Fanny ja Torsten (s. 1908)

Anttilan tyttäret vas. Toini, Fanny ja Aili. Kuvausvuosi 1942.

 Toini on 23, Fanny 40, Aili 20.

Seuraava kiinnekohta on Helsingin olympialaiset. Paki oli komennettuna kisoihin olympialähetiksi yhtenä Hyrylän varuskunnan 12 radiomiehestä. Hän muistaa, että noihin aikoihin Fannylla oli omistuksessaan kaksi yleistä saunaa eri päissä Iso Roobertinkatua, joista hän piti itse numero 8:ssa olevaa. Sisäpihalla olleeseen saunaan kuljettiin kadulta porttikäytävän kautta. Toisessa saunassa oli palkattu työntekijä. Iso Roobertinkatu 8:n saunassa Paki kävikin kaverinsa kanssa saunomassa (Fanny järjesti sotilaille ilmaiset kylvyt). Heti olympialaisten jälkeen Fanny myi sen toisen ja 1960-luvun alussa numero 8:nkin saunan.

Erik oli urakoinut ennen sotia Helsingin Lauttasaaren Gyldénintielle punatiilisen kerrostalon, josta Fanny sai 5-huoneisen asunnon. (Paki teki taloon aikanaan antennityöt.)  Olympiareissulla Paki muistaa käyneensä myös Gyldénintiellä. Asunnossa olivat - yllätys yllätys - sekä Erik Joel että Einar. Timokin muistaa käyneensä Toini-äidin kanssa siellä noin vuonna 1960. Pian sen jälkeen asunto myytiin. 

Eläkeiän kynnyksellä 1964 Fanny ja Einar muuttivat Lauttasaaresta Etelä-Espooseen ja ostivat lautarakenteisen, mutta talviasuttavan pikku talon Frisansista. Timo muistaa käyneensä siellä Einarin vielä eläessä. Maikku asui siellä opiskeluaikanaan.  Lisäksi Grönforseilla oli pieni kesämökki Pitkäjärven rannalla, suon reunalla Jupperissa. Pihalla oli joka puolella Einarin veistämiä, ilmeisesti betonisia veistoksia. Olemme siellä joskus ajelleet. Alue on jotenkin siirtolapuutarhamainen. Vaikeaa diabetesta sairastanut Einar kuoli pian Frisansiin muuton jälkeen, vuonna 1966. Frisansin talo meni myyntiin noin 1970. Fanny muutti sen jälkeen luhtitaloon Leppävaaran Aurinkoharjuun, jossa kuoli 85-vuotiaana vuonna 1987.

Ja vielä yksi tärkeä tieto: Fanny oli urheilutoimittaja Seppo Kannaksen (s. 1933) kummitäti. Hänet Paki muistaa nähneensä muutaman kerran, viimeksi Fanny hautajaisissa. Isä-Kannas oli Erik Joelin tuttuja.

Ja toinen: Kuututkija Birger Wiik oli Erik Joelin veljenpoika.

Fanny piti hienoista vaatteista ja hänen kotinsa oli komeasti kalustettu. Hän piti myös tärkeinä hienoja tuttavuuksia. Siksi hänen nimensä täytyy kirjoittaa y:llä, kuten se on syntyessä kirkonkirjoihin merkitty ja kuten hänen ruotsinkielisestä kodista lähtöisin ollut äitinsä nimen varmasti kirjoitti.