Olen intohimoinen vanhojen valokuvien kerääjä. Olen skannannut sadoittain kuvia isän ja äidin albumeista ja saanut meidän, Timon ja minun, sukulaisilta lainaksi albumeita skannattaviksi. Huomasin powerpointilla sukupuu-dian ja ryhdyin sitä täyttämään. Harmi vain, etten saanut kuvia  kokoon tämän enempää. Äidin isoäidistä Anna Lappalaisesta minulla on muutama kuva-arvaus, mutta varmaa tietoa ei ole. Ja kukapa enää tunnistaisi? Heikki-veljeni kanssa olemme arvelleet, että tässä kuvassa voisi olla Anna Suomela. Äidin isän isästä Juho Pajulasta ei liene kuvaa ollutkaan, sillä hän kuoli jo 1893. Heikki lähetti upean kuvan isän isovanhemmista, Kaisa ja Jaakko Ylikaakisesta. Isän äidin puolelta isoisästä eli Jaakko Nauhasta en ole löytänyt kuvaa. Geni-puussa olen käyttänyt Jaakko Nauhan kuvana hänen leimasintaan, jolla hän saattoi merkitä sinettiin nimikirjaimensa. Käytännön syistä mitä kauemmas etenee sukupolvia taaksepäin, sen enemmän tulee porukkaa ja vastaavasti tila vähenee. Ja näide...

 Timon sukupuuhun löytyi myös kuvia. Viimeisimpänä Vihtori Rekusen kuvan saimme joulun alla Haapaniemestä. Kovin on Paavo-papalla samoja piirteitä! Juho Akselin vanhemmista on kuvia epäilemättä myös vielä jossakin sukualbumissa. Jatkamme metsästystä!

Kaisan sukukynästä -blogin otsikkokuvana on Kaakisen perhekuva vuodelta 1919. Se on otettu isoisäni Otto Kaakisen täyttäessä 50 vuotta 15.7. Kuva on isäni albumista ja merkinnät ovat hänen. Paljon on oltu ulkosalla: kaikki kuvassa ovat kovin ruskettuneita. Ja totisiakin. Saman vuoden helmikuussa oli kaatunut Erkki Hillilä Marienburgissa (Latvia) Selman ensimmäisestä liitosta kauppias Johan Gustav Hillilän kanssa. Ja vuoden 1918 huhtikuussa oli Tampereella kaatunut Paul Otto, joka oli Oton ensimmäisestä liitosta Katariina Aleksandra Kaakisen kanssa.  Kuva on vasemmasta laidasta valottunut tai kulunut, mutta sen verran selviää, että ruutupuseroinen on isän merkintöjen mukaan Selman äiti Susanna Nauha. Hänen vieressään seisoo Selman sisar Lyydi kissa sylissään. Edessä istuu Selma sylissään 1918 syntynyt Tyra. Pikkuinen Tyra Annikki hukkui Ii-jokeen 1920. Hänen oikealla puolellaan istuu Veiska ja päivänsankari Otto sylissään mutrusuinen Olli. Etummaisena Velu. Pojilla komiat merimiespu...

  Toini-mamman puolisisaruksista voi kertoa värikkäitä tarinoita. Yksi värikkäimmistä on ehdottomasti Kuusjoella 1902 syntyneen, ailahtelevasta luonteestaan tunnetun Fannyn tarina. Meillä on ollut tätä kolumnia varten käytössä Anttiloiden sukuselvityksiä. Lisäksi olemme tehneet faktantarkistusta Timon kanssa Forssan reissuilla Paavon eli Paki-enon luona, viimeksi eilen, 17.12. Fanny Maria eli Anttilan perheessä, joka muutti muutaman vuoden välein, sillä karjakko-isä siirtyi aina edellistä suurempaan taloon ja edellistä suuremman karjan hoitajaksi. Kun 19-vuotias Fanny muutti kotoaan Helsingin Sörnäisiin 1921, lapsuudenkoti oli siirtynyt Jokioisille. Oma äiti oli kuollut, isä-Kalle uusissa naimisissa Elli Vilhelmiinan kanssa, ja hänelle oli syntynyt pikkuinen sisarpuoli Toini. Fanny 1929 Fanny oli syntynyt Joki-papan ensimmäisessä liitossa Ida Malmbergin kanssa. Ida oli kaksikielinen ja oli opettanut Fannylle ruotsia. Ruotsin kielen taito olikin välttämättömyys tuon ajan Helsingissä...

 Olen kuullut Timon sukulaisten kesken puhuttavan "Tampereen neideistä". Sukututkimuksen edetessä pääsin kiinni Maria Kirkko-Jaakkolan täteihin tai oikeastaan tätipuoliin, Ida ja Edla Roslingiin, joiden jäljet johtivat Tampereelle. Marian isoäiti, Vesilahdelta kotoisin ollut Sofia Antoinette Toikka oli kolme kertaa naimisissa. Ensimmäinen puoliso, kangasalalainen talollinen Henrik Jaakola kuoli isorokkoon 25-vuotiaana. Sofia jäi yksin kahden pienokaisen, vuoden ikäisen Edlan ja vielä syntymättömän Idan kanssa Kangasalan Jaakolaan. Sofia hoiti Jaakolan isännyyttä 1856-59, kunnes avioitui pälkäneläisen lampuotinpojan Aron Carlssonin kanssa. Ehkä muistamme, että Marian äiti Hilma Emelie syntyi tästä liitosta. Sofia Antoinette Toikka, myöh. Jaakola eli Rosenlind 1833 Vesilahti -1909 Tampere Mutta palataan Maria Kirkko-Jaakkolan täteihin Edlaan ja Idaan. Isäpuoli Aron Carlsson kuoli vain parin avioliittovuoden jälkeen "hermokuumeeseen", kuten kirkonkirjoihin on merkitty....

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on monesti tuonut ajatuksiin isän ja äidin sukupolven elämän sota-ajan Suomessa. Olen vähän huolimattomasti katsellut tätä kuvaa aikaisemmin ajatellen, että siinä ovat Selma ja Otto miniöineen ja rintamalta tulleine poikineen: Olli, Veiska ja Velu. Olenkin kirjoittanut kuvan yhteyteen, että kuvaajana on Veiska. Kuvassa on soma Elma oikealla: hän suo kuvaajalle erityishymyn. Elman vieressä ovat Velu ja Aune. Vasemmalla ovat Lissu ja Olli. Yhdellä sotaherroista onkin erilainen univormu: se on tietenkin Manne, joka on palannut Saksasta. Kaikki pojat ehjinä kotipihalla Seinäjoella. Oton ja Selman yhteisestä lapsikatraasta kaikki osallistuivat sota-aikana palveluun: pojat olivat rintamalla, Lipo työskenteli lääkintälottana. Yllä oleva kuva on kaiketi otettu sota-aikana tai sitten sodan jälkeen. Lipon päähine nähdäkseni kertoo, että koulut on jo käyty. Isä-Olli joka tapauksessa näyttää käyneen sairaalassa pikkusiskoaan tervehtimässä. Oikealla olevaa naishenkil...