Timon sukupuuhun löytyi myös kuvia. Viimeisimpänä Vihtori Rekusen kuvan saimme joulun alla Haapaniemestä. Kovin on Paavo-papalla samoja piirteitä! Juho Akselin vanhemmista on kuvia epäilemättä myös vielä jossakin sukualbumissa. Jatkamme metsästystä!

 Olen kuullut Timon sukulaisten kesken puhuttavan "Tampereen neideistä". Sukututkimuksen edetessä pääsin kiinni Maria Kirkko-Jaakkolan täteihin tai oikeastaan tätipuoliin, Ida ja Edla Roslingiin, joiden jäljet johtivat Tampereelle. Marian isoäiti, Vesilahdelta kotoisin ollut Sofia Antoinette Toikka oli kolme kertaa naimisissa. Ensimmäinen puoliso, kangasalalainen talollinen Henrik Jaakola kuoli isorokkoon 25-vuotiaana. Sofia jäi yksin kahden pienokaisen, vuoden ikäisen Edlan ja vielä syntymättömän Idan kanssa Kangasalan Jaakolaan. Sofia hoiti Jaakolan isännyyttä 1856-59, kunnes avioitui pälkäneläisen lampuotinpojan Aron Carlssonin kanssa. Ehkä muistamme, että Marian äiti Hilma Emelie syntyi tästä liitosta. Sofia Antoinette Toikka, myöh. Jaakola eli Rosenlind 1833 Vesilahti -1909 Tampere Mutta palataan Maria Kirkko-Jaakkolan täteihin Edlaan ja Idaan. Isäpuoli Aron Carlsson kuoli vain parin avioliittovuoden jälkeen "hermokuumeeseen", kuten kirkonkirjoihin on merkitty....

Pyhäinpäivän alla tulee mieleen ajatuksia heistä, joita ei tässä ajassa enää tavoita. Punkalaitumen hautausmaalla on useita Kirkko-Jaakkolan sukuun liittyviä hautoja. Oma löytöni on usean vuoden takaa, kun hoksasin, että kuluneessa paadessa oli Timon isoäidin eli Maria Kirkko-Jaakkolan Vihtori-isän nimi. En tuolloin osannut yhdistää urjalalaista sukua Punkalaitumeen, mutta asiat ovat sen jälkeen kirkastuneet. Vihtori tosiaan syntyi Urjalan Vahostenkylän Rekusella. Rekunen-nimisiä taloja oli tuolloin kaksi, Simola ja Jussila: kaksi veljestä olivat ammoin jakaneet talon. Vihtorin koti oli Simola. Hänestä tuli  Rekusen isäntä 1877, kun hän lunasti tilan isänsä perinnönjaossa 7 500 markan maksusta. Hän avioitui pälkäneläisen Hilma Emelie Aronintyttären kanssa 1878. Hilman aatelisista sukujuurista olenkin kertonut jo aiemmin. Pariskunnalle syntyi seitsemän lasta. Vuonna 1893 Vihtori hankki omistukseensa lapsettoman enonsa Jeremias Jaakonpojan isännöimän Yli-Viikarin tilan Punkalait...

 (Kirkko-Jaakkolat, Rekuset) Tämän tarinan olen kertonut valokuvakirjassa Maria ja Akseli Kirkko-Jaakkola jälkeläisineen. Kirjaa eivät kaikki ole nähneet, joten kerronpa sen uudelleen. Timon isoäiti oli urjalalaissyntyinen talontytär Maria Rekunen, jonka perhe oli muuttanut Punkalaitumen Jalasjoelle. Hänen lapsuuden perheestään ja muutosta Punkalaitumelle taidan kertoa eri kerralla. Timon isoisä oli  punkalaitumelainen isäntä Juho Akseli Kirkko-Jaakkola. Hän käytti Akseli-nimeä,  mahdollisesti erotuksena naapuritalon Iso-Jaakkolan saman ikäisestä Juho Erlandista. Akseli saattoi olla vannoutunut vanhapoika, joka tapauksessa hän oli (jo) 30-vuotias, kun Sarkkilan Kirkko-Jaakkolassa järjestettiin  kudontakurssit syyskuussa 1900. Sellaiset olivat naisten juttuja, tuskinpa Akseli oli itse puuhamiehenä. Talossa järjestettiin myös muita kursseja ja kokouksia. Päärakennushan oli tuolloin varsin suuri, vinkkelimallinen ja punamullattu. Sen perusteella, että uutinen kurssist...

(Kirkko-Jaakkolat)   Olen kaivellut Kirkko-Jaakkoloiden isälinjaisia sukujuuria 1600-luvulle saakka. Talonpoikaiset juuret ovat syvällä Satakunnassa. Päädyin Kiikan Kilpijoen kylästä kantataloon nimeltä Suutari ja sieltä löysin isännän Siffred Simonssonin . Siffred on kiikkalainen asu Sigfridistä. Kirkonkirjat eivät häneen yllä, mutta Lasse Iso-Iivari on hänet kirjannut Kiikan talonhaltijaluetteloonsa. Luotan täysin hänen kirjauksiinsa. Siffred oli Iso-Iivarin mukaan Suutarin talon isäntänä 1667-1672. Hän oli naimisissa Maria Heikintyttären kanssa. Heidän poikansa Johan Sifferson avioitui turkulaisen Malin Mårtensdotterin kanssa. He olivat isäntäparina Suutarilla 1675-1704. Heidän poikansa Johan Johansson aloittaa tämän suvun miesten harmittavan yleisen Johan Johansson -sarjan. Yritän silti pysyä mukana 😊 Johan oli pitäjäläisten arvostama, ja hänet valittiin kirkon kuudennusmieheksi. Se oli arvostettu luottamustehtävä. Hän nai tyrvääläisen Liisa Andersdotter Näntön. Heidän van...

  Olen laatinut sukupuuta verkkoon yhdessä tuhansien muiden kanssa Geni -ohjelmassa. Ohjelmaan on helppo kirjautua eikä maksa mitään. Minulla on kotikoneessa käytössäni seinäjokinen SukuJutut-ohjelma, johon kirjaan tietoni. Pyrin käyttämään omissa Geni-päivityksissä ainoastaan omiin lähteisiini ja havaintoihini perustuvia tietoja. Olen myös halunnut käyttää jokaisesta mahdollisesta henkilöstä profiilikuvaa. Aina se ei ole mahdollista, sillä suinkaan kaikista minulla ei ole kuvaa olemassakaan. Sellaisista olen käyttänyt hautakivikuvaa, jos olen haudan kuvannut tai kuvaa kuolinilmoituksesta. Olen saanut eri teitä, itsekin tallentamalla, lehtileikkeitä. Erityisen hieno lähde on Kansalliskirjaston digiaineiston lehtihaku, josta saa täsmäleikkeitä ilmoituksista ja uutisista lehtien ilmestymisestä vuoden 1939 loppuun. Olen meidän kummankin vanhempien sisaruksista käyttänyt kotialbumeissa olevia kuvia, toivottavasti kukaan ei pahastu. Mutta kyllä aivan paras on veljeltäni Heikiltä saam...