Suomalaisten sotavuodet päättyivät 27.4.1945, kun viimeisetkin saksalaisjoukot vetäytyivät Norjan puolelle. Siihen päättyi myös isän sotataival. Muistelen tänään isää, jonka rintamakokemus alkoi 24-vuotiaana. Rauhan koittaessa vuosia oli kertynyt 28. Isä oli kadettikoulun kurssilla 23, kun talvisota syttyi. Kurssi keskeytettiin 31.12.1939, nuoret kadetit ylennettiin vänrikeiksi ja komennettiin koulutustehtäviin. Isä siirretiin Riihimäelle viestikoulutuskeskukseen aluksi koulutusupseeriksi. 1941 hän sai ylennyksen luutnantiksi. Viestiupseeri ei ollut someosaaja, vaan huolehti rykmentin puhelin- ja radioyhteyksistä ihan perinteisin keinoin linjoja rakentamalla. 1941 välirauhan keväänä hän oli järjestämässä linjoja nykyisen Kemijoen tietämillä Hanhikoskella. Sodan alkamisesta kuultiin radiosta tarkemmin sanoen Märkäjärvellä, jossa viestimiehet olivat vetämässä puhelinlinjoja saksalaisille. Hanhikoskelle palattiin nopeasti ja miehet alkoivat valmistautua sotaanlähtöön. Isä määrättiin ...

  Äidin isoäiti edustaa juurissani satakuntalaista neljännestä. Loput juuret ovatkin sitten Pohjanmaalla.  Vampulasta kotoisin ollut ja siellä käytännöllisesti katsoen koko ikänsä asunut Kristina Pajula, torpparin tytär ja torpparin vaimo, eli vaiheikkaan elämän satakuntalaisessa Vampulan pitäjässä, joka nykyisin on osa Huittisten kaupunkia. Vampulan kuntavaakuna, käytössä 1955-2008 Kristina syntyi torppari Karl Johansson Byrmanin kolmantena lapsena Ala-Kännön talon Byrmanin torpassa Vampulan Siivikkalassa. (Kirjoitan etunimen yhdellä i:llä, sillä en ole nähnyt sitä missään lähteessä muulla tavalla kirjoitettavan.) Kristinan isä oli syntynyt Köyliössä ja tuli vävyksi Byrmanin torppaan, josta äiti oli kotoisin.  Torpparin tyttärenä Kristina teki kotonaan torpan arkeen liittyviä askareita vanhempiensa apuna. Isä siirtyi torpparista itselliseksi suutariksi ja perhe muutti 1864 Byrmanin torpasta Soinilan kylän Tokaran rustholliin. He säilyttivät kuitenkin Byrmanin sukunimen...

 1966 muutimme Kontiolahdelta Helsinkiin. Isän ylennys ja siirto Pohjois-Karjalan rajavartiostosta Rajavartiostojen esikuntaan tapahtui syksyllä, sitä en muista tarkkaan. - Tarkistin kantakortista: itsenäisyyspäivänä. Äiti ja minä saavuimme Helsinkiin elokuussa. Hilkka ja Heikki olivat jo omillaan. Ensiksi piti järjestää minut kouluun, joka noihin aikoihin alkoi 1.9. Olin aloittanut oppikoulun Joensuun norssissa, ja isän mielestä valtion virkamiehen lapsen piti mennä valtion kouluun. Helsingin oppikoulujen rankinglistan mukaan Töölön yhteislyseo oli sijalla 2. Äiti tilasi rehtori Reinikaiselta audienssin ja esitteli todistukseni (keskiarvo oli 9). "Kai tämä nyt sitten täytyy ottaa", totesi reksi. Niin oli se asia selvitetty. Asuntomme Pohjoisrannassa oli ollut vuokralla lähtömme eli 1958 jälkeen ja siis autenttisessa tilassa, olihan talo silloin vasta 4 vuotta vanha - kuten minäkin. Äiti organisoi huusholliin remontin, joka valmistui lokakuun puoliväliin mennessä. Muuttokuorm...

Olen intohimoinen vanhojen valokuvien kerääjä. Olen skannannut sadoittain kuvia isän ja äidin albumeista ja saanut meidän, Timon ja minun, sukulaisilta lainaksi albumeita skannattaviksi. Huomasin powerpointilla sukupuu-dian ja ryhdyin sitä täyttämään. Harmi vain, etten saanut kuvia  kokoon tämän enempää. Äidin isoäidistä Anna Lappalaisesta minulla on muutama kuva-arvaus, mutta varmaa tietoa ei ole. Ja kukapa enää tunnistaisi? Heikki-veljeni kanssa olemme arvelleet, että tässä kuvassa voisi olla Anna Suomela. Äidin isän isästä Juho Pajulasta ei liene kuvaa ollutkaan, sillä hän kuoli jo 1893. Heikki lähetti upean kuvan isän isovanhemmista, Kaisa ja Jaakko Ylikaakisesta. Isän äidin puolelta isoisästä eli Jaakko Nauhasta en ole löytänyt kuvaa. Geni-puussa olen käyttänyt Jaakko Nauhan kuvana hänen leimasintaan, jolla hän saattoi merkitä sinettiin nimikirjaimensa. Käytännön syistä mitä kauemmas etenee sukupolvia taaksepäin, sen enemmän tulee porukkaa ja vastaavasti tila vähenee. Ja näide...

 Timon sukupuuhun löytyi myös kuvia. Viimeisimpänä Vihtori Rekusen kuvan saimme joulun alla Haapaniemestä. Kovin on Paavo-papalla samoja piirteitä! Juho Akselin vanhemmista on kuvia epäilemättä myös vielä jossakin sukualbumissa. Jatkamme metsästystä!

Kaisan sukukynästä -blogin otsikkokuvana on Kaakisen perhekuva vuodelta 1919. Se on otettu isoisäni Otto Kaakisen täyttäessä 50 vuotta 15.7. Kuva on isäni albumista ja merkinnät ovat hänen. Paljon on oltu ulkosalla: kaikki kuvassa ovat kovin ruskettuneita. Ja totisiakin. Saman vuoden helmikuussa oli kaatunut Erkki Hillilä Marienburgissa (Latvia) Selman ensimmäisestä liitosta kauppias Johan Gustav Hillilän kanssa. Ja vuoden 1918 huhtikuussa oli Tampereella kaatunut Paul Otto, joka oli Oton ensimmäisestä liitosta Katariina Aleksandra Kaakisen kanssa.  Kuva on vasemmasta laidasta valottunut tai kulunut, mutta sen verran selviää, että ruutupuseroinen on isän merkintöjen mukaan Selman äiti Susanna Nauha. Hänen vieressään seisoo Selman sisar Lyydi kissa sylissään. Edessä istuu Selma sylissään 1918 syntynyt Tyra. Pikkuinen Tyra Annikki hukkui Ii-jokeen 1920. Hänen oikealla puolellaan istuu Veiska ja päivänsankari Otto sylissään mutrusuinen Olli. Etummaisena Velu. Pojilla komiat merimiespu...

  Toini-mamman puolisisaruksista voi kertoa värikkäitä tarinoita. Yksi värikkäimmistä on ehdottomasti Kuusjoella 1902 syntyneen, ailahtelevasta luonteestaan tunnetun Fannyn tarina. Meillä on ollut tätä kolumnia varten käytössä Anttiloiden sukuselvityksiä. Lisäksi olemme tehneet faktantarkistusta Timon kanssa Forssan reissuilla Paavon eli Paki-enon luona, viimeksi eilen, 17.12. Fanny Maria eli Anttilan perheessä, joka muutti muutaman vuoden välein, sillä karjakko-isä siirtyi aina edellistä suurempaan taloon ja edellistä suuremman karjan hoitajaksi. Kun 19-vuotias Fanny muutti kotoaan Helsingin Sörnäisiin 1921, lapsuudenkoti oli siirtynyt Jokioisille. Oma äiti oli kuollut, isä-Kalle uusissa naimisissa Elli Vilhelmiinan kanssa, ja hänelle oli syntynyt pikkuinen sisarpuoli Toini. Fanny 1929 Fanny oli syntynyt Joki-papan ensimmäisessä liitossa Ida Malmbergin kanssa. Ida oli kaksikielinen ja oli opettanut Fannylle ruotsia. Ruotsin kielen taito olikin välttämättömyys tuon ajan Helsingissä...