Onnelan Ruokala

(Kaakiset)




Kalevankatu 25 ennen lautavuorausta 1920-luvulla.


Koska Kaakiset muuttivat Seinäjoelle 1922, kuva on otettu joitakin vuosia myöhemmin. Dokumentin arvoa nostaa isän kuvan taakse kirjoittama teksti. Kuvassa ovat vasemmalta veljekset Samuli ja Einari, isän vanhimmat veljet Otto Kaakisen ensimmäisestä avioliitosta. Einarin vieressä hänen vaimonsa Tekla Pauliina. Nuoripari oli avioitunut 1921. Tekun vieressä Aili (perässä kysymysmerkki) ja äiti-Selma, Rauha Konttinen ja perheen Mokke-koira. Oliko sen oikea nimi Mors? Oikealla olevista daameista toinen on Esteri eli Essu Konttinen "jota me kaikki lapset lämmöllä muistamme" - hän oli ehkä perheen palvelija. Tai sitten hänkin kuului ruokalan henkilöstöön, kuten isä on kirjoittanutkin.

Selma piti ruokala Onnelaa. Sen sali oli kulmauksessa, jonka edessä väki seisoo. Ainakin heinäkuussa 1926 ruokala on ollut toiminnassa, kun Ilkassa on ilmoituksella haettu astianpesijää. Muita ilmoituksia ruokalaan liittyen en ole löytänyt. Puskaradio on toiminut noihin aikoihin hyvin.


Lipo-täti kertoi, että Selma-äidillä oli ruokamiehiä tai ruokavieraita. Isän kirjoittama teksti valokuvan takana on ainoa "todiste" Selma-äidin pyörittämästä ruokalasta nimeltä Onnela.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Päällikkösopimus 1898

Kuva
Isoisäni Otto Kaakinen lähti merille kotoaan Oulunsalon Kylänpuolen Kaakisen talosta ja aloitti uransa jungmannina Kaleva-fregatilla 1888-1890. Myöhemmin hän kouluttautui perämieheksi Oulussa 1895 ja suoritti samana vuonna laivurin tutkinnon.  Perämiehenä hän toimi Felix- ja Hans-parkeissa 1895-1896. Seuraavana vuonna eli 1896 hän suoritti merikapteenin tutkinnon kiitettävin arvosanoin.   Sanomalehti Kaiku 9.10.1896 Muutamaa vuotta myöhemmin hän sai parkkilaiva Hansin päällikkyyden, josta tehtiin sopimus Amsterdamissa. Hansista en löytänyt muuta kuvaa kuin tämän, joka on julkaistu P.W. Snellmanin teoksessa Oulun laivoja ja laivureita vuosina 1816-1875 (Oulu 1974). Kuvan alapuolella olevat kirjaukset ovat isäni: EDIT. Tässä on Juha Kaakisen omistuksessa oleva maalaus parkki Hansista. Maalauksen on konservoinut eräiden taidetta ymmärtävien veljesten toilailujen jälkeen Väinö Tiger. Hans oli rakennettu 1875 Nova Scotiassa, Kanadan merkittävällä telakalla ja ostettu Ouluun hyvin s...
Lue lisää

Merikarhusta maallikkosaarnaajaksi

Kuva
(Kaakiset) Oulunsalon Kylänpuolella talossa numero 3 asui Kaakisen perhe. Yli-Kaakisen tila oli puolen manttaalin suuruinen ja elätti 1800-luvun puolivälistä alkaen suuren perheen, johon syntyi kaikkiaan yksitoista lasta. Perhe oli alkujaan Juuruksia Oulujoelta, mutta asunut Kaakisen taloa jo parin sukupolven ajan. Perheen lapsista Otto Aleksanteri syntyi toiseksi viimeisenä 1869. Lapsuuden huolettomat päivät kuluivat rauhallisessa maatalous- ja kalastuspitäjässä meren äärellä talon askareissa autellen ja vapaina hetkinä sisarusten ja naapuritalojen lasten kesken kisaillessa ja kalastaessa. Rippikirjassa nuorenmiehen nimi on paikallisessa asussa "Ottu". Samoin on myös kirjattu, että Ottu kävi kansakoulun. Hänen onkin täytynyt olla etevä, sillä rippikirjaan on edelleen merkitty ammatiksi kyläkoulunopettaja. Mutta niin kuin monen oulunsalolaispojan, meren äärellä kasvaneen Otunkin mieli teki laivoihin. Tilaa jäi pitämään vanhempi veli Iisakki, muut lähtivät merille tai matkus...
Lue lisää

Perheraamattuja: Jaakko Nauhan Raamattu

Kuva
Seinäjoen serkkutapaamisessa 5.9.2023 sain Esko-serkulta kaksi aarretta. Ne ovat perheraamattuja, toinen vuodelta 1873 ja huonokuntoinen, toinen vuodelta 1906 ja olosuhteisiin nähden kohtalaisessa kunnossa. Keille Raamatut ovat kuuluneet? Kirjojen tarkempi tutkiminen tuo viestejä yli sadan vuoden takaa ja kertoo osaltaan merille lähteneiden pohjalaisten sukujen miesten ja kotiin jääneiden naisten tarinaa.  Vanhempi Raamattu on painettu paperille, joka on alkanut murentua. Jokaisella lukukerralla pöydälle jää ruskeaa paperipurua. Joka tapauksessa irronneista ja tummuneista sivuista voi päätellä, että lukija tai lukijat ovat eniten olleet kiinnostuneita Uudesta Testamentista. Muuta informaatiota kirjasta ei saa, sillä tekstisivuilla ei ole merkintöjä. Kannet sen sijaan innostavat salapoliisinhommiin. Perheraamatuihin on suomalaisissa kodeissa tallennettu perheen sukutietoja: syntymät, kasteet, vihkimiset ja kuolemat. Joskus on nimi vedetty yli: lapsi on joutunut sellaisille teille, e...
Lue lisää